Suomessa sanomalehden jokapäiväinen lukeminen on elämäntapa. Sekä painetuilla lehdillä että verkkoversioilla on tärkeä rooli suomalaisten elämässä. Sanoman kaksi hyvin erilaista sanomalehteä tekevät kaikkensa täyttääkseen suomalaisten uutistarpeet.

Ulkomaalaisten on vaikea kuvitella sanomalehtien tärkeyttä suomalaisille. Jokainen suomalainen tuntee Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.

Kiistattomat ansiot

Helsingin Sanomat on Pohjoismaiden suurin tilattava sanomalehti. Sen arvoa yhteiskunnalle ei voida kyseenalaistaa. Kun lehti 1800-luvun lopulla perustettiin, Suomi oli yhä Venäjän keisarikunnan suurruhtinaskunta. HS:n ympärille perustettiin hiukan myöhemmin sitä kustantava yhtiö, Sanoma. Tänään lehdellä on yli 350 000 tilaajaa ja se tavoittaa eri kanaviensa kautta yli 2,3 miljoonaan suomalaista. Liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta muistuttaa Sanoman syntyneen Helsingin Sanomien ympärille.

“Liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta muistuttaa Sanoman syntyneen Helsingin Sanomien ympärille” 

Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta

Elämäntapa

HS uutisoi Suomen ja maailman tapahtumista joka päivä; vuodessa on vain 12 päivää, joina lehti ei ilmesty painettuna. ”HS on yksinkertaisesti elämäntapa, päivittäinen tottumus ja tärkeä osa kulttuuriperintöämme”, Petteri Putkiranta selventää. Hän havainnollistaa toteamustaan esimerkillä. ”Viime marraskuussa perustimme lyhyen postilakon aikana tilapäisiä noutopisteitä. Kymmenet tuhannet tilaajat tulivat päivittäin hakemaan lehtensä. Tämä osoittaa selvästi, kuinka suuri merkitys HS:llä on suomalaisessa yhteiskunnassa.”

"HS on yksinkertaisesti elämäntapa, päivittäinen tottumus ja tärkeä osa kulttuuriperintöämme"

Mobiililaitteiden käyttö edistää Helsingin Sanomien kasvua

Mainonnan arvo

Myös HS:n mainontakäytäntö erottuu muiden maiden sanomalehdistä. Etusivun täyttää koko sivun kattava mainos. Vaikka useiden lukijoiden mielestä mainonta on välttämätön paha, Putkiranta vakuuttaa, että HS:n lukijat nimenomaan haluavat mainoksia. ”Meillä on 780 000 lukijaa joka päivä. Sillä on iso arvo mainostajille. Suomessa sanomalehdet ovat suurin mainosmedia.”

 

Virstanpylväät

HS:n verkkoversiolla on suurempi lukijakunta kuin painetulla versiolla. ”Painetun version keskivertolukija kuluttaa kuitenkin lehden parissa huomattavasti enemmän aikaa kuin verkkovierailijat”, Putkiranta lisää Lehden digitaalisen käytön kasvu on pääasiassa mobiililaitteiden ansiota; vuonna 2015 useampi lukija kävi sivuilla mobiililaitteen kuin pöytätietokoneen kautta. Toinen vuoden 2015 virstanpylväistä oli videoiden katselun kaksinkertaistuminen. Ja samalla myös asiakastyytyväisyys jatkaa kasvuaan. Putkiranta painottaa, että HS jatkaa investointeja digitaaliseen palveluunsa parantaakseen käyttäjäkokemuksen laatua.

"Painetun version keskivertolukija kuluttaa kuitenkin lehden parissa huomattavasti enemmän aikaa kuin verkkovierailijat"

Viikkolehti

Joulukuussa 2015 HS lanseerasi täysin uuden tuotteen: HS Viikon. Kerran viikossa ilmestyvän painetun lehden tilaukseen sisältyy lukuoikeus kaikkeen HS:n digitaaliseen sisältöön. Perjantaisin päiväpostin mukana jaettava HS Viikko tuo tilaajilleen läpileikkauksen viikon uutisista. Se tarjoaa tilausvaihtoehdon seitsemänpäiväiselle lehdelle niille alueille Suomessa, jossa HS ei ole ykköslehti. Näin se toimii samalla myös yhtenä keinoja vähentää nousevia jakelukustannuksia haja-asutusalueilla. ”Tässä vaiheessa voin vain sanoa, että HS Viikko on aloittanut lupaavasti”, Putkiranta toteaa.

Ei rajoja

Tapio Sadeoja on Ilta-Sanomien päätoimittaja ja kustantaja.

Helsingin Sanomat tavoittaa viikossa noin 2,1 miljoonaa lukijaa, Ilta-Sanomat puolestaan lähes kolme miljoonaa. IS on iltapäivälehti, jota myydään irtonumeroina myyntipisteissä ympäri Suomen, ja verkossa se on maan suurin päivälehti. ”Meillä on erittäin kattava uutistarjonta”, sanoo IS:n kustantaja ja päätoimittaja Tapio Sadeoja. ”Painetussa lehdessä kirjoitetaan urheilusta, julkisuuden henkilöistä ja viihteestä, kun taas verkossa rajoja ei ole. Me kerromme siitä, mitä suomalaiset ajattelevat ja mistä he puhuvat, eli sen, mikä on heille tärkeää. Pyrimme olemaan aina vähän edellä siinä mitä tapahtuu ja myös paljastamaan itse uutisaiheita. Tavoitamme puolet Suomen väestöstä päivittäin.”

Luottamus

Sadeojan mukaan suomalaisten ilmiömäinen sanomalehtien kulutus jää toiseksi vain japanilaisille. ”Sanomalehdet ovat perinteisesti olleet täällä tärkeitä. Tunnettuja brändejä kunnioitetaan ja niihin luotetaan, ja tuo luottamus tekee meistä erittäin suuren verkossa. Suurin osa sivustomme liikenteestä on ilmaista; rahoitamme sivuston mainonnalla ja yritysmarkkinoinnilla. Lehtemme valtakunnallinen yleisö on mainostajien kannalta houkutteleva.”

"Sanomalehtien valtakunnallinen yleisö kiinnostaa mainostajia"

Visuaalinen sisältö

Vuonna 2015 IS alkoi julkaista IS Extraa, tilattavaa verkkopalvelua, joka sisältää muun muassa Suomen Veikkausliigan ottelut yksinoikeudella.”IS Extra on suuri menestys. Sekä yleisömme että Veikkausliiga ovat siihen tyytyväisiä”, Sadeoja sanoo. Hän kertoo, että IS panostaa on yhä enemmän visuaaliseen sisältöön, erityisesti videoihin. ”Vuoden 2015 ennätysviikolla ISTV:n videoita käynnistettiin yhteensä viisi miljoonaa kertaa.”

Ero suurenee

Vuonna 2015 IS oli Suomen suurin uutissivusto läpi koko vuoden. ”Kahdeksankymmentä prosenttia kaikesta verkkoliikenteestä tulee sivustollemme suoraan. Kävijöistä jo 60 % käyttää mobiililaitteita. Meillä on sovellukset kaikkia käyttöjärjestelmiä varten. Vuosi 2015 oli meille loistava vuosi. Ero lähimpään kilpailijaamme kasvaa. Olemme jo 20 % suurempia ja tärkein tavoitteemme tälle vuodelle on suurentaa eroa entisestään. Digitaalisessa maailmassa suurin vetää puoleensa kävijöitä ja mainostajia.”

“Olemme jo 20 % suurempia ja tärkein tavoitteemme tälle vuodelle on suurentaa eroa entisestään”